Näissä taikamenetelmissä yhtyy epäilemättä useampiakin taianomaisia näkökohtia. Huomattavin niistä on varmaankin neutralisointiajatukseen perustuva. Viemällä pesuvesi sellaisiin paikkoihin, joista vamman luullaan olevan peräisin, toivotaan päästävän neutralisoivaan yhteyteen taikavaikutuksen aiheuttajan kanssa. Tämä käsitys ilmenee usein silminnähtävänä. Jos tiedetään, ken jollekulle on noituudellaan aiheuttanut kirovamman, viedään sen parannuspesussa käytetty pesuvesi kiroojan kaivoon ja loitsitaan:
"Suokoon Jumala sitä sulle,
mitä sinä mulle;
Suustasi ulos,
Sieramistasi sisään!"[764]
Parannusvälikappaleena käytetään yleensä tartuntapaikalta otettua ainetta: maata, vettä j.n.e.
Silloin kun taudin alkuperä ei ole todettavissa, taikamenetelmä on tavallisesti laajempi, niin että esim. pesuissa käytettyä vettä levitetään monenmoisiin paikkoihin, tarkoituksella, että joku näistä osuu oikeaan. Samasta käsitepiiristä on lähtöisin esim. keino vapauttaa synnyttäjä silmänteistä polttamalla hänen hiuksiansa, niin että käry haisi ihmisten nenään;[765] näin menetellen ajateltiin, että taikavaikutuksen tuntematon aiheuttaja ei voi vapautua joutumasta neutralisoivan vastataian alaiseksi. Taika lapsen vapauttamiseksi tuntemattoman aiheuttamista kiroista antamalla lapselle maitoon sekoitettuna tieltä otettua hienoa tomua[766] johtuu samoista käsityksistä. Tänne kuuluvat vihdoin parannusaineina käytetyt kolmesta kynnyksestä otettu tomu ja yhdeksästä hinkalosta otetut jyvät ja tomu. Kaiken tämän käytännön pohjana on ollut pyrkimys taikavaikutuksen tyhjäksitekemiseen saattamalla taiottu henkilö tahi jokin muu taikomuksen esine jollakin tavoin — välittömästi tahi välillisesti — joko itsensä taikojan tahi hänen jättämänsä kosketuksen jäljen sekä yleensä taikavaikutuksen todellisuudessa havaittavan tahi ajatellun alkuperän eli syyn yhteyteen.
Tältä kannalta lienevät selitettävissä muutamat votjakkien tavat, joissa vahingossa tapahtuneen satuttamisen tahi haavoittamisen seurauksia koetetaan välttää viipymättä ja välittömästi asettumalla yhteyteen satuttaneen kanssa. Jos joku pistää toista vahingossa sormella silmään, täytyy hänen välttämättömästi antaa tämän purra itseään sormeen. Tällöin loukkautunut sanoo: "sinme sot", s.o. "anna minulle silmäni!" Samoin, jos votjakki haavoittaa sormensa tahi silmänsä, hän pnree sitä esinettä, johon hän on itsensä satuttanut, pyytäen sitä samalla antamaan takaisin hänen silmänsä tahi kätensä.[767] Verenseisotusloitsujen yhteydessä on suomalaistenkin ollut tapana puraista haavan aiheuttanutta teräkalua.
Tämän pesuissa sekä yleensä vastataioissa vallalla olevan pääajatuksen rinnalla on huomioon otettava myös toisia. Muutamissa pesuissa ilmenee ajatus taudin siirrosta tartuttamistietä. Useissa pesumenetelmissä näyttää lisäksi olleen esillä mielikuva vedestä varsinkin kosken, jonka rannalla taikapesut usein suoritetaan taudin poishuuhtojana ja -kuljettajana, joten ne, muiden niiden yhteydessä ilmenevien taianomaisten ajattelutapojen ohella, osaksi perustuvat käsitykseen pahan poistumisesta veden mukana samalla tavoin kuin aistimilla havaittava epäpuhtaus pesemällä poistuu. Ajateltakoon esim. seuraavaa keinoa, jolla rupia lapsesta karkoitetaan. Lasta valellaan puhtaalla vedellä ja vesi heitetään ilmaan maakiven päälle sanoen: "Terveys tänne, sairaus sinne."[768]
Useista parannusmenetelmistä, varsinkin pesuista, käy myös selville, että taudin aiheuttajaksi ajatellaan jokin henkiolento, haltia, "väki" tahi "voima". Pesuveden vienti kirkkomaalle ja muurahaispesään tarkoittaa ensi sijassa yhteyteen pyrkimistä niissä asuvien henkiolentojen tahi haltioiden kanssa (muurahaispesää on pidetty metsän haltian asuinpaikkana). Tämä on otettava huomioon myös arvosteltaessa suomalaisten taipumusta suorittaa monet parannustoimet kosken läheisyydessä ja käyttää parannusvälineinä koskesta otettuja kiviä, puita ja kosken limaa tahi vaahtoa; silläkin lienee suhteensa kosken ja veden "väkiin".
Pesuveteen kohdistuvista taikaluuloista ja -käytännöstä on taikateknillisessä suhteessa selvinnyt, että erilaisiin parannustarkoituksiin käytetyissä pesumenettelyissä, samaten kuin lapsen ensimäisessä pesussakin, tarkoitettu vaikutus aikaan saadaan toisaalta itsensä veden avulla, se tarpeellisia aineksia käyttämällä valmistamalla, toisaalta alistamalla pesussa käytetty vesi tarkoituksenmukaisen taikamenettelyn alaiseksi.
Tarkastelumme kuluessa useat seikat ovat samalla osoittaneet, että pesuveden avulla itseensä pestyyn aikaansaatavien vaikutusten perustana on käsitys siitä, että pesussa käytetty vesi sisältää pestyn organismin aineellisia osasia. Tätä todistavat vielä seuraavat pari taikaa, jotka ovat samanarvoisia varsinaista ruumiin substanssia välineenä käyttäville yhteystaioille. Jos mies alkaa vihata vaimoansa, hän paranee siitä, kun miehelle juotetaan vaimon pesuvettä.[769] Kun lehmä ei seuraa muuta karjaa, pestään sen jalat ja pesuvesi heitetään muun karjan yli.[770]