Vaatteella suoritettavien parannusmenetelmien joukossa on eräs ryhmä, joka perustuu aikaisemmasta tunnettuun taikakäsitykseen, joka yleisimmin tavataankin juuri parannustaikojen alalla. Puheenalaisten taikojen joukossa on nimittäin useita neutralisointiprinsipiin perustuvia. Jos lehmä on sairastunut, ja joku epäiltävä henkilö on ennen lehmän kipeäksi tulemista käynyt viimeiseksi navetassa, otetaan sen vaatteista pieni tilkku tahi vain nöyhtää, ja poltetaan se tuhaksi, joka sekoitetaan juomaan; tällä pääsee lehmä kivustansa.[892] Jos kade ihminen jotenkin on vahingoittanut lasta, liiviläiset hankkivat sen ihmisen vaatteista palasen ja syöttävät sen lapselle. Tahi jos tällainen ihminen on turmellut lapsen huutavaksi, taikoneelta on saatava jokin esine, esim. sukka, poltettava se ja annettava sen [lapsen] saada sieraimiinsa siitä tullutta savua.[893]
Tähän verrattavaan taikaopilliseen käsitykseen perustuu vaatekappaleen käyttö diagnostisiin tarkoituksiin ja ennustamiseen. Jos on parannettava sellaista potilasta, joka ei ole itse saapuvilla, taikojalle on tuotava jokin hänen vaatekappaleensa, josta tämä tutkii taudin laatua,[894] Saadakseen tietää, mikä tauti sairasta vaivaa ja mistä se on tarttunut, tietäjä leikkaa sairaan vaatteesta palan, ottaa siihen sairaan verta ja panee sen päänsä alle nukkumisen ajaksi.[895] Unessa tietäjälle näin menetellen näyttäytyy se paikka "eli se, missä sairas on kiinni".[896]
Sairaan ihmisen vaatekappaleet käsitetään yleensä sairauden aineen kyllästäminä sen kantajiksi; siksi monissa parannusmenetelmissä muun taian ja loitsun ohella kiinnitetään huomiota myös potilaan vaatekappaleisiin ja pukuun yleensä. Usein parannettavan on parannuskylvyn tahi muun taian jälkeen pukeuduttava puhtaisiin vaatteisiin, samalla kuin vanhat vaatteet poltetaan[897] tahi jätetään parannuspaikalle metsään.[898]
Edellä on viitattu siihen, miten erikoisissa tiloissa käytetyillä ja tiettyjen henkilöiden vaatekappaleilla katsotaan olevan tavallista suurempi taikavoima. Sanguis mentstruus on semmoisenaan voimakas taika-aine ja siksi sen yhteydessä olleilla vaatekappaleillakin on suuret taikaominaisuudet. Vihkimisessä, ripillä käydessä, häissä, kirkolla käydessä päällä olleilla vaatekappaleilla on samaten erityinen taikavoima, sillä ne sisältävät näissä juhlallisissa seremoniallisissa tilaisuuksissa niihin yhtynyttä taikapotenssia. Mutta esim. porttonaisen vaatekappaleilla ajatellaan olevan myös erikoista vaikavoimaa.[899] Näin on luonnollisesti asianlaita ennen kaikkea niiden vaatekappaleiden suhteen, jotka jotenkin ovat olleet kuoleman ja vainajien kanssa yhteydessä, sillä ne saattavat lisäksi olla jossakin suhteessa henkimaailmaan, mikä on voimakkaimpia taikatekijöitä. Kuolleen päältä otettu paita, päällä oikeuden edessä, takaa käräjöitsijälle varman voiton.[900] Ähky parannetaan hevosesta heittämällä sen selkään sellainen vaate, joka on ollut ruumisarkun päällä[901] j.n.e.
Pesuvedestä puhuttaessa mainittiin, että tiettyjen henkilöiden, esim. pappien, morsianten y.m. pesuvedellä käsitetään olevan erityinen taikavoima. Näin on laita myös tällaisten henkilöiden vaatekappaleiden. Jos tyttö saa pyyhkiä silmiään papin palttoon helmaan, niin kaikki pojat hänestä pitävät.[902] Haluttuja taikaesineitä ovat huonomaineisen naisen ja tietäjäeukon vaatekappaleet, samaten kastamattomana kuolleen lapsen yhteydessä olleet.[903]
Paitsi sitä aiemmin puheenaollutta yleistä maagillista peruskäsitystä, joka antaa kaikille esineille, jotka ovat olleet yhteydessä arvokkaassa yhteiskunnallisessa asemassa (hallitsijoiden, pappien, tuomarien, taikurien) tahi erikoisissa tiloissa olevien (sulhasen, morsiamen, synnyttäjän, murhamiehen, seremoniallista surua pitävän j.n.e.) henkilöiden kanssa, on huomioon otettava vielä se, että kaikella sellaisella, mikä on ollut mahdollisimman usean tuntemattoman yksilön kanssa kosketuksissa ja yhteydessä, on erikoinen taikavoimansa. Suolat, jauhot, vesi j.n.e., jotka on kerjäämällä saatu tahi koottu mahdollisimman monelta haaralta, sekä kerjäläisille kuuluneet esineet omistavat tällaista taikavoimaa. Näiden käsitysten voidaan mielestäni ajatella syntyneen siten, että esim. sellaisten henkilöiden kuin kerjäläisten ja huonomaineisten naisten tavarat sisältävät usean henkilön personallista tahi ruumiillista tartuntaa ja näin ovat neutralisointitietä kykeneviä hävittämään tuntemattomasta lähteestä peräisin olevaa taikavaikutusta.[904]
Itäisten suomensukuisten kansojen vastaavista käsityksistä ja taikakäytännöstä tiedot ovat niukkoja, mutta ne osoittavat samojen peruskäsitteiden vallitsevan täälläkin.
Aikaisemmin on jo mainittu, miten syrjänit m.m. sairaalle paikalle asetetun liinan tahi paidan avulla siirtävät sairauksia, heittämällä tällaisen vaatekappaleen tielle, toivoen, että joku sen nostaa,[905] mikä menettelytapa perustuu käsitykseen taudin siirrosta sen vaatteeseen tartutetun aineksen avulla. Edelleen syrjänien tavoissa havaitaan neutralisointiajatukseen perustuvia vaatekappaleella suoritettavia taikoja. Nämä ilmenevät pahan silmän aiheuttaman taikavaikutuksen hävittämisessä. Kun syrjänit ovat saaneet selville silmäämiseen syyllisen, he koettavat varastaa häneltä jonkin esineen, jota hän ei kauan sitten varmasti on koskettanut. Tällaisena esineenä on karvatukko rukkasista, saappaan tahi huopakengän pohja, mutta myöskin silmääjän asunnon kynnyksen lastut. Tämä esine poltetaan, jolloin potilaan on seistävä savun yläpuolella ja kääntelehdittävä, jotta savu kietoisi hänet yltympäri.[906]
Mielenkiintoista on tässä erikoisesti se, että taikomisväliueenä käytettävän esineen katsotaan tarvitsevan äskettäin olleen yhteydessä taikojan kanssa, sekä että tuona esineenä tavallisesti on sellainen vaatetukseen kuuluva kappale (käsineet, jalkineen pohja), joka alinomaa on välittömässä kosketuksessa kantajansa ihon kanssa. Tämä viittaa selvästi siihen, että vaatekappaleen merkitys taikavälineenä ensi sijassa perustuu siihen käsitykseen, että se sisältää kantajansa ruumiillisen olemuksen tartuntaa. Tässä tartunnassa piilevä substanssi joutuu poltettaessa savun välityksellä taiottavan ruumiillisen olemuksen yhteyteen ja tekee taikavaikutuksen tyhjäksi.
Sairauden kantajana ja poistovälikappaleena ersämordvalaiset käyttävät parannustaioissaan potilaan paitaa. Taikapesun jälkeen, jossa lapsen paita vöineen asetetaan pesuvesiastian keskelle lyötyyn veitseen, paita viedään joelle ja pestään, jolloin pesijä lausuu: "Minä puserran pois Ivanan sairaudet, minä pesen, puserran pois kotona, mutta kodinhaltija jurt-ava äitiseni käski sinun pestä pois hänen paidastansa, hänen vyöstänsä — — —"[907]