Alaikäisten naittaminen osottaa naimaoikeuden tsheremisseilläkin määrätyissä tapauksissa kuuluneen vanhemmille. Tähän näyttäisi viittaavan sekin, että toimivina henkilöinä ryöstöavioliitossa esiintyvät muutamien tietojen mukaan sulhasen vanhemmat. Samalla puhutaan miltei aina naimisiinjoutuvan nuoren miehen omastakin osanotosta morsiamen ryöstöön. Ufan läänissä ryöstivät joskus vanhemmat morsiamen pojalleen, mutta tavallisimmin toimitti ryöstön kuitenkin sulhanen itse vanhempiensa suostumuksella. Permin läänin Krasnoufimskin piirissä ottavat morsiamesta selvän ja toimittavat ryöstön tavallisimmin sulhasen vanhemmat, mutta myöskin sulhanen itse. Erään toisen tiedon mukaan niinikään joko sulhanen tahi vanhemmat.

Suoranaiset tiedot naimisiinmenijöiden itsemääräys- ja aloteoikeudesta käyvät kahteen suuntaan. Muutamien mukaan sulhasen tahi morsiamen tahtoa joko ei ollenkaan tahi vain vähäisessä määrässä otetaan huomioon. Vjatkan läänin Urzhumin piikissä mainitaan vanhempien, pojan naimaikään tultua, itse huolehtivan hänen naittamisestansa. Morsianta etsimään lähtee isä tahi veli. Ufan läänin Birskin piirissä sovitaan morsiamesta täyskasvuiselle pojalle koko perheen kesken. Huomioon otetaan kuitenkin, miellyttääkö morsian sulhasta.

Suuri osa samoilta ajoilta olevia ja myöhempiä tätä kysymystä koskevia tietoja osottaa taasen sulhasella itsellään olevan pääasiallisen ratkaisuoikeuden, samalla kun hän itse esiintyy toimivana kosinnassa. Morsiamen valinnan ja kosinnan toimittaa sulhanen itse vanhempiensa suostumusta pyydettyään. K. Kuznetsovin mukaan valitsevat tsheremissinuorukaiset morsiamensa itse, isänsä kanssa neuvoteltuaan. Orenburgin läänissä valitsee morsiamen sulhanen itse. Hän sopii asiasta kuitenkin isänsä kanssa ja pyytää häntä alkamaan keskustelut morsiamen isän luona. Kasanin läänin vuoritsheremisseillä valitsee nuorukainen itse morsiamen. Kosintamatkalle lähtee sulhanen yksin, pyydettyään vanhempiensa suostumusta saada kosia valitsemaansa tyttöä. S. Mihailovin mukaan kuuluu aloteoikeus Kasanin läänin vuoritsheremisseillä sulhaselle itselleen. Hän lähtee yksin ensimäiselle kosintamatkalle. N. Troitskaja mainitsee kosintamatkalle lähtevän sulhasen itse puhemiehen kanssa.

Nykyisin ottaa Rush-rodassa nuori mies itsekohtaisesti osaa niinhyvin morsiamen valintaan kuin kosintaankin. Alotteenteko voi tapahtua hänen itsensä tahi vanhempien puolelta. Jos naimahanke ei ole hänen itsensä alkama, hankkii sulhanen ennen kosintaa tilaisuuden tarkastella neitoa, jota aijotaan kosia. Staryj Torjalissa voivat vanhemmat esittää morsiamen, mutta sulhasen kieltäytyminen saattaa asian raukeamaan. Kosinnassa esiintyy sulhanen toimivana johtohenkilönä. Lastikin kylän tsheremisseillä sanottiin naimisiinmenijöiden oman tahdon ja valinnan olevan etusijassa määräävänä. Vanhemmat saattavat esittää pojalleen jotakin neitoa morsiameksi, mutta eivät pakota häntä tätä ottamaan.

Seuratessamme samaa kysymystä erikoisesti naimisiinjoutuvaan naiseen nähden, puhuvat tässäkin suhteessa eräät aikaisemmat avioliittotapojen piirteet naisen puuttuvasta määräysoikeudesta. Alaikäisyyden aikana suoritettu kihlaus samaten kuin koko lunnasrahasysteemi eivät saata edellyttää naisen omaa määräysvaltaa. Useat seikat osottavat kuitenkin, ettei tsheremissiläinen nainen sinä aikana, jolta tietomme heidän avioliittotavoistaan pääasiallisesti ovat, ole ollut niinkään oikeudeton avioliittoasioissa, Väkivaltaisestikin morsiamia ryöstettäessä katsottiin naisen suostumus tarpeelliseksi, jos liitolle aijottiin hankkia kirkon vahvistus. S.K. Kuznetsov mainitsee morsiamen ryöstön perustalla avioliittoon joutuneen parin eläneen vihkimättä monta vuotta. Vihittäytyessä kysyivät sulhasen vanhemmat morsiamelta, oliko hän suostuvainen menemään naimisiin heidän poikansa kanssa. Jollei myöntävää vastausta saatu, koetettiin nuorikkoa houkutella, varsinkin jos hänet oli väkivaltaisesti ryöstetty.

Ryöstetyn naisen mielipide saattoi vaikuttaa myöskin jälestäpäin suoritettavan lunnasrahan suuruuteen. Jos morsian ilmoitti tyytyvänsä kohtaloonsa, saivat hänen vanhempansa pienemmän lunnasrahan kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Suoranaisempina todistuksina siitä, että sekä miehen että naisen tahto otetaan lukuun, ovat eräät kosintamenojen piirteet. Sulhanen ottaa aktivisesti osaa niinhyvin kosintaan kuin häämenoihinkin. Kuten etempänä nähdään, kuuluu kihlaukseen yleisenä julkinen ja juhlallinen morsiamen suostumuksen kysyntä, ja saattaa tällä olla ratkaisevakin merkitys.

Aika, jona avioliittoja solmitaan.

Siitä vuodenajasta, jona tsheremissit etupäässä solmivat avioliittoja, on olemassa eräitä tietoja, jotka osottavat kevätkesän ja kesän tässä suhteessa olevan etualalla. Kysymyksessä olevan seikan suhteen näyttävät tsheremissien tavat, mikäli käytettävissämme olevista tiedoista saatetaan päättää, yhtyvän eräillä Pohjois- ja Itä-Venäjän turkkilais-tatarilaisilla kansoilla vallitsevaan kantaan, jonka esiintymisestä mordvalaisillakin on tavattu viittauksia.

Kosinta.