Ivan Ignatjitsh, huomattuaan minun osoittavan paheksumista ja muistettuaan lupauksensa, kävi hämille eikä tiennyt mitä vastata. Shvabrin auttoi häntä pulasta:
— "Ivan Ignatjitsh", sanoi hän, "on hyvillään meidän sovinnostamme".
— "Kenenkäs kanssa sinä, veikkoseni, riitaannuit?"
— "Riitaannuimme vaan ja kovastikin Pietari Andreitshin kanssa".
— "Mistä asiasta?"
— "Joutavasta; laulusta vaan, Vasilisa Jegorovna".
— "No onpas syytä! Laulusta!… Mitenkäs se tapahtui?…"
— "Näin se tapahtui: Pietari Andreitsh oli tuonoin sepittänyt runon ja rupesi tänään laulamaan sitä minulle, minä sitä vastoin aloin vetää omaa lauluani:
Kapteenin tyttö, kapteenin tyttö!
Tätä sun on muistamista:
Yöllä yksin kuljeskella
Varsin on vaarallista.
Siitä syntyi riita. Pietari Andreitsh oli jo vähällä suuttua, mutta arveli sitten, että onhan kullakin lupa laulaa, mitä haluttaa. Sen pituinen koko juttu".