"Akulina", vastasi Liisa koettaen vapauttaa sormiaan Alexin käsistä.
"Päästäkää minut, herra, on jo aika mennäkseni kotiin."
"No, ystäväni Akulina, tulen aivan varmasti käymään isäsi, seppä
Vasilin luona."
"Miksi niin?" vastasi Liisa vilkkaasti. "Älkää herran tähden tehkö sitä! Jos kotonani huomataan, että olen metsässä kulkenut herrojen kera, käy minulle pahasti; isäni, seppä Vasili, löisi minut kuoliaaksi."
"Mutta minun täytyy ehdottomasti nähdä sinua vastakin."
"No, sitte tulen huomenna tänne jälleen sieniä keräämään."
"Mihin aikaan?"
"No, vaikka aamulla."
"Akulina kulta, tahtoisin sinua suudella, mutta en uskalla. Huomenna siis tähän aikaan, eikö niin?"
"Niin, niin!"
"Ethän vain minua narraa?"