(Leena käypi, Niiloa huomaamatta, sukanneulonta kädessä, puodin ulkopuolella edes ja takaisin.)
Leena. (Laulaa säveleellä: Minä seisoin korkeella vuorella.)
1.
Kaunis neito, sä, joka katselet
Ikkunastasi minuhun.
Sekä lintuin laulua kuultelet,
Käännät korvasi riemuhun!
2.
Älä noin sä kylm' ole ainiaan,
Ole lempeä minullen,
Mua laske, kultani, joutuisaan
Sinun luoksesi sisällen.
3.
Miksi poika laulat tuon laulelon?
Sekä miks pyrit luoksein noin?
Kuules, kuules, kyll' ovi auki on,
Minä sulle sen virkkaa voin.
4.
Sinun ensin tuntea täytyy tie,
Kuule, niin minä neuvon sen:
Mene tuonne kirkolle, siellä sie
Sitten kolkuta ovelien.