Tikka. Komersiraati tahtoo tulla minun luokseni kortteriin! Ja minä, kolhopää, en ole voinut tuota aavistaakaan. Nopeaan! Joutuun! Laittakaa kaikki kuntoon! Siivotkaa huoneet komersiraatia varten, jopa herra Heimonkin huone; hän voipi siksi ajaksi muuttaa kyökkiin. Minä itse asun sillä ajalla vaikka kananhäkissä, tai navetassa, tai missä tahansa. Joutuun, joutuun! ei ole aikaa joutilaisna virua. Nytpä juolahti hyvin tärkeä seikka mieleeni! Pankaa kynttilöitä kaikille ikkunoille palamaan; me tahdomme ottaa häntä vastaan komeammin kuin Systerpekkiläiset. Kuolkaa, Iivana Mihailovitsa, teidänkin pitää panna pari kolme kynttilää hattujen sijaan ikkunalle. Joutuun, joutuun!
(Wieraat ja palvelijat menevät.)
Miettinen. Lähdenpä kiirummiten kotiin pukeumaan raatimiehen virkapukuuni. Jospa soitattaisin avissionikelloa kaduilla, niin kenties ehtisin vielä saada porvariston kokoon ennenkuin hän tulee. Ehkä lienee kuitenkin parempi, jos kokoon itse kaikki ne, jotka kadulla kohtaan.
(Menee.)
Sopanen. Woi, ottakaa minut mukaanne! Taluttakaa minua! Tuskin voin enää jaloillani pysyä, sitä vähemmin avutta kotiin saakka käydä.
(Menee.)
YHDESTOISTA KOHTAUS.
Tikka. Wiljakainen. Heimo ja hänen Ajorenkinsä, joka kantaa matkatakkia ja vähäistä matkalaukkua.
Heimo. Tässäkö kestikievarihuone on?
Renki. Siinä se on, ja tuossapa näyttää itse isäntäkin olevan.