Senpätähden lausuvat,
Miehensä kun kertovat
Vaivoistansa taistellessa
Tai pääjoukkoo muistellessa:
Toisin oisi käynytki,
Jos ois saatu kenraali,
Jok' ois aikaa arvioinut,
Tappelussa tupakoinut.
Kuningas.
Kuningas Kustaa Adolf
Kohosi salissaan,
Äänettömyyden katkas
Ja loihe lausumaan.
Hänellä kuulijoita
Olj kolme kaikkiaan,
Toll marski, kreivi Piper,
Karl Lagerbring, ne vaan.
Kuningas silloin virkkoi,
Totisna lausui näin:
"Asiat Suomen joukon
Käy kaikki nurinpäin;
Toivomme Klingsporista
On melkein haihtunut,
Ja Viapori mennyt,
Se pylväs kaatunut."
"Me ilmestystä kauvan
Olemme oottaneet,
Pää-enkeli vaan viipyy,
Hänt' emme nähnehet.
Sodanpa lähemmäksi
Tulevan tiedetään;
Se seikka kuningasta
Paneepi miettimään."
"Siis kuninkaallisesti
Olemme päättäneet,
Ja tosipäätöstämme
Nyt täyttää määränneet;
Me oomme tuottanehet
Tänäänpä puvun sen,
Min Leijonamme vihki
Narvalla taistellen."
"Kahdennentoista Kaarlen
Otamme hanskat me,
Se kuningasta, miestä
Yht' aikaa merkitsee.
Tään suuren urhon miekan
Sitoen vyöllemme,
Maailmaa velttomaista
Peloittaa tahdomme."
"Te Piper auttakaatte
Käteeni hanskoa,
Ja Lagerbring, Te toista
Samaten auttakaa,
Ijän ja arvon tähden
Te, marski, ansaitte
Vihityn voittoon miekan
Sitoa vyöllemme."
Kuningas Kustaa Adolf
Kun Jumal' oisiki,
Kahdennentoista Kaarlen
Puvussa loistavi,
Hän ylpee haastamaankin
Olj tänä hetkenä.
Salissa askeleilla
Vaan astui pitkillä.