KONRAD. Uhkea tyttö! Kas kun huomenna oikein isket yhteen tuon meidän valttimme kanssa!
THEKLA. Herra varjele minua!
KONRAD. Ha, ha, ha!
SELMA. Minä kirjotan sanat sun etees, joilla kohtelet sankarias, ja teetpä kylläkin sievän rollin, takaan minä.
THEKLA. Nonoh!
KONRAD. Minä myös tahdon kohtani.
SELMA. Sen saat, mutta muista: respekt sille! Ei yhtään loiskimista oikeasta reitistä pois.
KONRAD. Uskaltaisinko ankaran nerosi tähden?
SELMA. Neron tekemä ja neron näyttämä siis; ihanata!
KONRAD. Ja poika saa viimein likkansa kuin komediassa ennenkin.