MARCIA. Kaiketi on minulla syytä vielä enemmin kuin sinulla vihata sun herraas. Mutta kuinka nosti hän sun kostos himon?
GREGORIO. Vimmatulla tavalla. Minä tahdon kostaa vaihka henkeni hinnalla, vaihka hinnalla tuhannen hengen! Piestä minua oman morsiameni kasvoin edessä! (Marcia pyrskähtää nauruun) Te nauratte!
MARCIA. Kuullessani, että on sinulla morsian vaihkas olet vielä niin nuori.
GREGORIO. Me olemme salaisesti kihlatut. Mutta surma ja hävitys! enhän kehtaa enään lähestyä häntä; niin inhoittavasti pieksi minua hänen edessänsä kirottu Claudio, tämä orangutangein kuningas. Kaikin vähin taidan häntä lähestyä ennenkuin olen kostanut miehen, joka minua pilkkasi niin häijysti.
MARCIA. Miksi tahtoi hän rangaista sinua?
GREGORIO. Tämä totinen maisteri sanoo tahtovansa opettaa haastelemaan minua totta. Totta, totta! Niinmar! Mikä on totuus? Kuinka hyväänsä: hävyttömästi nuorukaista kohdeltiin, ja sentähden tahdon kostaa, kostaa verisesti. Voi! varroinpa jo, kurja, kauvan häntä tien käännöksessä tuolla, lymyssä kuin nälkänen partti, mutta uhriani ei kuulunut täältä milloinkaan. Kihelöitsevä poveni ei kuitenkaan antanut minulle kauvemmin rauhaa, vaan pakoitti mua etsimään karhuani täältä. Missä ollee hän?
MARCIA. Ole rauhassa, poikani. (Eriks.) Hän on mulle sovelias ase poistamaan elosta Claudion, jonka lujuutta nyt epäilen kovin koska näin voimakkaasti ponnistetaan. Mutta tuskinpa hän onnistuisi, jos näin tyhmänrohkeasti hän karkaisi esiin. (Ääneensä) Poika, minä sanoin, että vihaan sun herraas, ja sanon vielä, että katsoisin parhaaksi jos tämän miehen sydänveri kylmenis; sillä hän seisoo mun suloisimman toivoni tiellä. Tiedä, sorrettu nuorukainen: hän tahtoo temmasta minulta mun rakkaani, mun kauniin Canzioni, tämän linnan herran, yllytettynä siihen tuon virnakan, tuon hyljätyn Mariamnen kyyneleiltä. Ja minä pelkään hänen menestyvän hankkeessansa; sillä Canzio pitää häntä lujempana, jalompana ystävänä kuin hän on ansaitseva pidettää. Siis on minulla syytä toivoa tämän miehen kuolemata. Täytä tarkoitukses, poika, ja saata hän päiviltä pois, mutta varokkaammin ja toisella tavalla kuin on aikomukses nyt. Muista, että hän on miekastelija, jonka silmä on tarkka itsevarjellukseen.
GREGORIO. Antakaat parempa keino ja minä olen valmis.
MARCIA. (Antaa hänelle pienen pullon) Saata niin, että nielee hän tämän pullon sisällön, ja hän on tyytyväinen ainiaan.
GREGORIO. Sen nielköön hän huomenna aamujuomassansa. Hyvä! jos tavaranne vaan tappaa.