GIOTTI. Malta, Canzio!
GREGORIO. Tämä on totuus, totuus!
CLAUDIO. (Nojaten itseään vasten kyynäspäätänsä) Canzio, kuule minua vielä.
CANZIO. Minä olen sinun murhannut.
CLAUDIO. Nyt ei enemmin siitä.—Te: Angelo ja Giotti ja sinä, Gregorio, poistukaat meistä muutama askel.
CANZIO. (Eriks.) Marcia!—Haa! tämä saattaa kaiken vereni jäätymään.
CLAUDIO. (Eriks.) Valani on siis tieltäni pois. (Angelo ja Giotti ovat käyneet perille, jossa juttelevat keskenänsä; Gregorio on istunut heidän viereensä alas; pitellen tukkaansa katselee hän eteensä tuijotellen)
CANZIO. Mitä tahdot sanoa?
CLAUDIO. Käy mua likemmäs.
CANZIO. Tässä olen; sano.