ANGELO. Niinmuodoin elää hän?
CANZIO. Kuolemaksi yhdelle ja toiselle.
GIOTTI. Nyt on saatana tehnyt mestariteoksensa.
CANZIO. Oivallista kaikki, vallan oivallista! Sentähden hurratkaamme.
ANGELO. Vimmattu seikka!
CANZIO. Niin on—Mutta näinkö kunnioitan Claudion muistoa, että juuri hänen hetkellänsä, hänen taivaaseen astuissansa poistun näin kauvas oman sydämmeni askareihin? Huomakaamme minkä ylevän ruumiin ääressä seisomme.—Giotti, käy nyt toimeen voimia tänne, saattaaksemme tästä pois tuon äänettömän, kalvean miehen, jonka otsa jo kimaltaa kuin Alppein lumi. Käy matkaan, Giotti; sillä itse en nyt ole juuri toimeliaalla tuulella.
GIOTTI. Kernaastihan täytän yhteisen velvollisuuteni kuolletta ystäväämme kohtaan. Mutta kuinka saatetaan murheen sanoma hänen äitillensä ja kuinka lohdutetaan häntä? Tahdonpa koettaa mitä voin.— Tule, poika. Langettakoon laki ylitsesi oikean tuomion. (Menee periltä oikealle, taluttaen Gregorioo, joka lakki kädessä seuraa Giottin kiivaita askeleita)
ANGELO. Muotosi kuolemassa, Claudio, on hymyilevä vakuus.
CANZIO. Claudio makaa makeasti, mutta Canzion sielussa alkaa temmellys ja työ, joka viittaa helvettiä kohden. (Eriks.) Eilenpä lausuilin oikein jyrkeyden kieltä Rachelin korvaan, ja kaiketi vietti hän murheisen, kyyneleisen yön. Pahoin, pahoin tehty! Tahdon toki rukoilla häneltä unohdusta, ja hän kenties ei kiellä. Mutta sitten?—Pakenisinko hänen kanssansa maapallomme toiselle puolelle, jossa löytäisin rauhan. Rauhan? Niinkohan?—Pois kaikki toivo! Canzio, välty mihen tahdot, ainapa toki sun ympärilläs väikkyy täältä siivitetty muisto, kuin öinen, äänetön nahkasiippa, laskematta umpeen sielusi silmää; ja sinua huutelee jo kammoittava ääni. Alkannut on ääni, ja huutaa niin kuin eräästä himmeästä maasta ja sydän teroittelee korvaansa, kuultellen levotonna.—Kamalat teokset! Claudion kuoletin, pimitin impien elämän taivaan ja vaivuin murha-naisen helmaan. Korskea Marcia, sun silmästäsi, nyt huomaan sen, katsahtaa tuhoni tulisesti ulos ja olentosi mieltäni inhoittaa. Kuinka taisin erota Mariamnesta ja liittyä Marciaan? Minä mieletön! Kuinka taisin astua tuon jalon, korkean temppelin pyhästä ilmasta tähän kuumaan masuuniin alas? Minä mieletön!
MARIAMNE. (Ulkona oikealla) Rachel!