YRJÖ. Jos on se voimassanne.
PAULI. Mikä eri kiihoitus on saattanut heidät siihen päätökseen?
YRJÖ. Laita on tämä. Tänään maksoi Mauno velkansa Markukselle, jossa kohtauksessa he molemmat käyttivät herjauksen kieltä, ja seuraus oli, että Markus vaati kumppaninsa miekkaleikkiin. Mutta malttakaat: sanoipa Martti huomanneensa, että Niilo tämän aikaan saattoi, yllyttäin elatusisäänsä siihen.
TYKO. Sinua vintiötä! Mutta nyt sinussa löydän koukun, johon taidan iskeä kiinni. Nyt tulee meitä kaksi.—Mutta mitä voittaa hän siitä, että vanhat tappelevat?
YRJÖ. Jos isäs kaatuu, niin Viitala on ijäksi hänen ja vapaasti nai hän
Elmansa. Asia on selvä.
TYKO. Ymmärränpä. Hän siis kiehtoilee isäni henkeä. Sinua vintiötä, vintiötä! Niinkö aiot maksaa ansaitsemattoman hyvyyden? (Hanna tulee.)
YRJÖ. Miksi tässä, Hanna, ja tällä murheen, kauhistuksen muodolla?
HANNA. Oi Yrjö, Yrjö!
YRJÖ. Mitä on tapahtunut?
HANNA. Kurja Elma! Ja minä olen syypää kaikkeen, minä onneton!