MARTTI. Miksi! Te kysytte miksi?
MARKUS. Niin kyllä, sinä lurjus. Enpä ole kiehtoillut juuri tarkkoja tietoja elämänsä tarinasta.
MARTTI. Tahdotteko siis tietää kuolemansa syyn?
MARKUS. Yhtä kaikki. Hän olkoon kuollut ja tulkoon haudatuksi.
MARTTI. Hyvät herrat, tepä tämän ihanan immen syöksitte kuolemaan.
MARKUS. Ukko, mitä rohkenet sanoa?
MARTTI. Sen rohkenen. Mua villittää tämän hyvän lapsen kuolema. Se tunturina teitä painakoon ja vielä raskaammin teitä, herra Niilo, joka rakensitte murhaleikin, jota hetken päästä tässä näemme harjoitettavan, ja tämäpä juuri peloittaa kauniin Elman elosta. Kirous päällenne, herra Niilo!
NIILO. Sinä kehnomielinen koira, tahdotko pitää kitas?
MARTTI. Häpee, nallikka.
MARKUS. Ukko, ukko, ohjaa sinä kieltäs.