EENOKKI. Hai djai djai!
AAPELI. Minä sydämmystyn. Kas semmoisista pedoista sinä läksit, mutta nytpä seisot siivon ja kunniallisen miehen katon alla.
EEVA. Kraatari!—Krapu!
AAPELI. Haukutko sinä minun virkaanikin?
EENOKKI. Ei sovi soimata, ei sovi soimata kraatarin virkaa.
EEVA. Minäkö kraatari Aapelin vaimoksi!
AAPELI. Neito, etkö ymmärrä että haastelet vähän pahasti, pisteliäästi ja että tällä tavalla hämmennät kihlaushetkemme korkean, juhlallisen ilon? Kraatari Aapeli! Jaa-ah, mikä kraatari Aapelin on? Olenko minä varastanut ja siitä syystä oravia haukkunut? Olenko lykännyt kenenkään härkää sapattina kaivoon? En suinkaan. Olenko minä kähminyt toisen miehen vaimoa? Pois se! Kuka sen taitaa sanoa ja todistaa? Minä panen tämän kysymyksen sydämmelles, Eeva Helander. Katsahda päälleni ja vastaa.
EEVA. Tuommoinen mies.
AAPELI. Tämmöinen olen vaan, fröökinäni.
EEVA. Mikähän sinä olet oikein?