TIERA. Hyvä nurkkakivi.
NYYRIKKI. Etten usko. Kuulkaatpas pieni tapaus: Sariolan tervanpolttaja, Juurikko, häijy mies ja suuri juomari, hänpä minua kerran löi kangella päähän, mutta enpä minä muuta kuin pikkuisen vaan kiljahdin ja läksin juoksemaan. Eikö todista tämä pääkuoren vahvuutta?
TIERA. Paras sankarihan sinusta tulis.—Mutta nyt toimeen kuumaan ja sitten huikeasti elämme kuin kuolisimme joka toinen päivä.
VIKSARI. Huikeammin: niinkuin joka päivä töppöset pystyyn kaatuisimme.
TIIMANEN. Vieläkin huikeammin: niinkuin ei löytyisikään sitä kuivanokkaa kuolemata, vaan kestäisi olomme ikuisiin päiviin.
TIERA. Juuri niin. Nyyrikki, nyt jalkakapulasi liikkeille saata.
KULLERVO. Suorin tie!
NYYRIKKI. Tätä kohden, tätä kohden, niinkuin kaaresta ammuttu. Hih!
(Menevät).
Näytelmälaitokset muutetut.
(Eräs paikka Untolan pihasta; pirtti ei näy, mutta kuvaillaan olevan vasemmalla. Unto tulee).