ANTRES. En minä nähnyt, en minä nähnyt!
ESKO. Aatteles, jos täytyy sun panna kaksi sormea kirjan päälle!
ANTRES. En nähnyt sittenkään.—Elä Herran tähden minua saata keräjiin; lakitupaa kamoon niinkuin helvettiä.
ESKO. Asiaa tahdon tuumailla.—Mutta minä ehkä kuolen nyt!
ANTRES. Jumal' varjel' meitä! Miksi niin?
ESKO. Tuntuuhan kuin ruumiini ja sieluni sulaisivat yhteen ilman kanssa.
ANTRES. Oletpa vielä koossa!
ESKO. Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeukiin ylös.
ANTRES. Tanterella seisot vielä niinkuin minäkin, syntinen ihminen.
ESKO. Ääntäsi en oikein kuule tänne ylös. Mitä sanoit?