MARIANA. Herran avulla aina (hiljemmällä äänellä Timoteukselle) iltaan asti, koska ämmä leipoo.
TIMOTEUS. Jos ei perkele tule väliin.
MAURA. (Huokaen) Hoh hoo! (Katsahtaa korkuuteen)
MARIANA. Perkeleitä ei ole tässä.
TIMOTEUS. Ei krouvitoikalla?
MARIANA. Tämä on saarnastuoli, täältä puhalletaan he huokauksilla pois.
MAURA. Katso etten puhalla sinua helvettiin, sinä nenäkäs penikka.
MARIANA. No hyvä frouva, miksi haukkuu hän huonettamme?
TIMOTEUS. Todistanpa tehneeni pahoin. Olkaat kipenöitsemättä hänen päällensä, muorinen, hän antoi minulle vähän nuuskakammarin katolle, ja ansiosta.
TITUS. Ole sinä vait, Timo, minä rukoilen. Elä sekau muiden asioisiin, minä rukoilen.