JUHANI. Olkoon se Tuomaan.
TUOMAS. Olkoon se vanhimman veljen.
JUHANI. Seiso sitten kannallas.
TUOMAS. Tahdon koettaa.
JUHANI. Seisotko, seisotko?
TUOMAS. Tahdon koettaa.
AAPO. Heleijaa, pojat! Sillä lailla, juuri niin! Taistelettepa kuin uskon sankarit. Juho kimpustaa ja vääntää kuin Israeli itse ja »Tuomas seisoo niinkuin tammi».
EERO. »Koska saarnaa Aaprahammi». Mutta katso Juhon suuta ja kauhistu. Ah! pistäisin nyt vaikka teräspuikon hänen hampaittensa väliin—roiskis! ja olispa se kohta kahtena kappaleena. Kauhistunpa, kauhistunpa!
AAPO. Miesten otteloa vaan. Nousee ja vaipuuhan allamme palkit.
EERO. Kuin urkujen polkimet; ja Tuomaan töppöset kyntää laattiata kuin järeät metsä-sahrat.