JUHANI. Mutta onpa siinä tallukkamme naurishautana, ennen kuin seisomme
Jukolan tuvassa, halkoisen pystyvalkean hauteessa.
SIMEONI. Siinä kuitenkin ainoa toivomme. Ja sentähden rientäkäämme.
Tuuli tuimenee jo ja taivaan kansi paljastuu! Rientäkäämme!
EERO. Surmamme on tullut!
JUHANI. Siinä on Jukolan seitsemän poikaa!
SIMEONI. Hätämme on hirmuinen, mutta voimallinen korkeuden Herra.
Rientäkäämme!
TUOMAS. Ulos aitasta pyssyt ja kontit!
JUHANI. Kauhistava yö! Täältä uhkaa meitä paukkuva pakkanen, tuolta nälkäiset, ulvovat sudet.
TIMO. Vaarassa olemme sekä Valko että me itse.
JUHANI. Me itse vielä suuremmassa. Paljas mies, niin olen kuullut, on talvella sudelle kovin mieluisa paisti.
TIMO. Ja mies ja sika, niin olen kuullut, maistuvat yhtä, ja se tiedetään, että sika on talvella Häntä-Heikin haluruoka. Tuima on edessämme pykälä ja puntti; sitä ei taida kieltää.