LUKKARI. Majaa muutetaan, luulen minä.
TUOMAS. Sitähän tässä niinkuin vähän on tekeillä.
LUKKARI. Vai niin, vai niin. Hm. Niin, niin.—Tuulemaanpa rupee.
Tulleeko siitä sadetta?
JUHANI. Ehkäpä niinkin.
LUKKARI. Puhaltaapa oikein raskaasti.
TUOMAS. Raskaasti kyllä, raskaasti.
LUKKARI. Niin tekee, jaa. Hm, hm. Vai noin nyt pojat muuttaa.
JUHANI. Näin hiljakseen.—Mutta onkos kanttoorilla tähän aikaan yhtään koulupoikaa pöydän-nokalla?
LUKKARI. Eihän ole.
JUHANI. Eikä yhtään ainoaa pörröpäistä nallikkaa ovinurkassa?