"Kuulettehan sen!"
"Oletteko ollut koko matkan hereillä, siitä asti kuin morsiameni vaunuihin tuli?"
"Olen kyllä ollut."
"Oletteko kuullut koko keskustelun ja ymmärtänyt sen?"
"Olen kaikki kuullut ja ymmärtänyt."
"Hyvä, siis antakaa meille siunauksenne. Pyhittäkää avioliittomme, lyhyesti — vihkikää meidät mieheksi ja vaimoksi!"
Näitä sanoja seurasi kaksi huutoa; toinen kuului naisen suusta, joka nähtävästi oli myöntyessään unohtanut, että hengenmies vaunuissa istuikaan, toinen minun suustani; sillä minä huudahdin kauhistuneena:
"Siitä ei tule mitään, herraseni! Minun täytyy teille huomauttaa, ettei sovi leikkiä niin pyhillä asioilla!"
"Se ei ole mitään leikkiä, vaan totta!" vastasi hän varmasti.
"Silloin täytyy minun myöskin varmasti selittää, etten ajattelekaan noudattaa tahtoanne."