"Alfred!" huusi tohtori.
"Ensiksikin pitää hänen olla puoli neljättä kyynärää pitkä — sukkajalassa —"
Naiset nauroivat ja taputtivat käsiään; vaan Hilda ymmärsi minne asia johtui.
"Alfred!" pyysi hän puoliääneen, "elä kerro!"
Vaan hän jatkoi: "Sitä paitse pitää olla tulipunainen tukka, ja harja kankea kuin hevosen häntä; talonpoikaista sukua tulee sen olla ja haista navetalta —"
"Alfred, Alfred!" huusi äiti salista, puoleksi hymyillen toiseksi toruen.
"Minä tiedän, minä tiedän!" huudahti Sofia, "se on Kristina, pitkä
Kristina, tuolla porttikamarissa — eikö niin!"
Tohtori laski kupit, jotta ne kalisivat.
"En minä ilmaise veljeni salaisuuksia;" sanoi Alfred.
"Sanokaa eikö se ole Hildan uusi ystävä, Kristina?" kysyi Sofia ja nojausi Alfrediin päin.