"Ja…"
"Ja tämä intohimo turmeltui sydämessäni, samoin kuin kaikki muutkin."
"Yksi teille kuitenkin on jäänyt", sanoi kuningatar hienon ivallisesti.
"Minulleko? Mikä?"
"No… isänmaallisuus."
Gilbert kumarsi.
"Se on kyllä totta", sanoi hän. "Jumaloin isänmaatani ja olisin sen puolesta valmis tekemään minkä uhrauksen tahansa."
"Ah!" sanoi kuningatar alakuloisesti. "On ollut aika, jolloin ei ainoakaan hyvä ranskalainen olisi ilmaissut tätä tunnetta teidän käyttämillänne sanoilla."
"Mitä kuningatar sillä tarkoittaa?" kysyi Gilbert kunnioittavasti.
"Tarkoitan sitä, että entiseen aikaan oli mahdotonta rakastaa isänmaataan rakastamatta samalla kuningastaan ja kuningatartaan."