"Se on mahdotonta", sanoo Maillard.
"Ja miksi se on mahdotonta?" huutaa seitsemäntuhatta ääntä.
"Siksi, että Tuilerie on kuninkaan talo ja hänen puutarhansa, siksi, että kuninkaan luvatta meneminen puutarhan poikki on kuninkaan loukkaamista, siksi, että loukkaamalla kuninkaan persoonaa loukataan meidän kaikkien vapautta."
"Pyytäkää siis lupaa vartijalta", sanovat naiset.
Maillard menee vartijan luo kolmikolkkainen hattu kädessään.
"Hyvä ystävä", sanoo hän, "sallitteko näiden naisten mennä Tuileriein läpi? Me menemme vain käytävää pitkin eikä mitään vahinkoa tehdä istutuksille eikä kukille."
Vastaukseksi paljastaa vartija pitkän miekkansa ja hyökkää Maillardia kohden. Maillard vetää omansa, joka on jalkaa lyhyempi. Tällä välin eräs nainen lähestyy vartijaa ja iskemällä häntä luudanvarrella päähän kaataa hänet Maillardin jalkoihin.
Maillard pistää oman miekkansa tuppeen, ottaa vartijan miekan kainaloonsa ja eräältä naiselta pyssyn toiseen kainaloonsa, sieppaa taistelun aikana pudonneen hattunsa ja lähtee Tuileriein läpi, missä hänen lupauksensa mukaisesti ei tehty mitään vahinkoa.
Antakaamme heidän jatkaa matkaansa Cours-la-Reinen kautta Sèvresia kohden, missä he jakaantuvat kahteen joukkueeseen, ja katsokaamme, mitä tapahtui Pariisissa.
Nämä seitsemäntuhatta naista eivät olleet turhaan hukuttamaisillaan valitsijoita, hirttämäisillään apotti Lefèvreä ja Maillardia, ja polttamaisillaan kaupungintaloa, saamatta aikaan jonkinlaista hälinää.