"Hyvä ystävä", sanoi hän, "vastatkaahan tuolle herralle: minä luovutan teille puheenvuoron."
Kaikki purskahtivat nauruun, ja Danton oli pelastettu. Ainakin sillä kertaa.
Perintätieto siis mainitsee, että Marat ja Verrière olivat läsnä. Vieläpä eräs kolmaskin: Aiguillonin herttua, kuningattaren suurimpia vihamiehiä, naiseksi puettuna.
Kuka sitä on väittänyt? Kaikki. Apotti Delille ja apotti Maury, nuo molemmat perin erilaiset apotit. Edellisen väitetään kirjoittaneen seuraavan säkeen:
Hän miesnä raukka on ja naisna murhaaja.
Maurysta taas mainitaan ihan toista. Kaksi viikkoa kohta kuvattavien tapausten jälkeen tapasi Aiguillonin herttua hänet Feuillants-klubin parvekkeella ja aikoi puhutella häntä.
"Mene tiehesi, portto", sanoi apotti Maury ja erkani majesteetillisena herttuasta.
Kerrotaan siis näiden kolmen miehen saapuneen Versaillesiin kello neljän aikaan aamulla. He johtivat tätä toista mainitsemaamme joukkuetta.
Siihen kuuluivat ne, jotka tulevat voiton vuoksi taistelleiden jäljestä. He saapuvat ryöstämään ja murhaamaan.
Olihan Bastiljissa hiukan murhattu, mutta ei laisinkaan ryöstetty.
Versaillesissa saisi oivallisen korvauksen.