"Ja mistä?"
"Teidän luotanne", sanoi Pitou pannen kypäriin päähänsä.
"Pyssyjä minun luotani!" huudahti apotti.
"Niin. Onhan niitä teillä runsaasti."
"Minun museoni!" huudahti apotti. "Sinä tulet ryöstämään museoni. Entisten ritariemme varustukset tuollaisten narrien käsissä! Almanzan espanjalaisten miekat, Marignanin sveitsiläisten peitset Pitoun ja hänen kaltaistensa aseina! Hahaha!"
Ja apotti alkoi nauraa niin uhkaavan pilkallisesti, että väreet kävivät pitkin Pitoun ruumista.
"Ei, herra apotti, emme me tarvitse Marignanin sveitsiläisten peitsiä eikä Almanzan espanjalaisten miekkoja. Niitä emme voi käyttää."
"Onpa onni, että sen tunnustat."
"Ei näitä aseita, herra apotti."
"Mitä siis?"