Yksi ainoa nainen jäi majesteettien luo, madame Campan.
Silloin kuningatar nojasi molemmat kätensä kuninkaan käsivarteen sanoen:
"Miksi olette jo pukeutunut? Siinä teitte pahoin."
"Miksi pahoin? Kuinka niin?"
"Käskinhän teitä tulemaan tänne, ennenkuin olitte pukeutunut. Ja nyt näenkin teidät täällä puettuna takkiin ja miekkaan. Toivoin tapaavani teidät aamupuvussa."
Kuningas katsoi häneen aivan hämmästyneenä.
Tämä kuningattaren oikku herätti hänessä joukon outoja ajatuksia, joiden uutuus teki ne vielä mahdottomammiksi.
Hänen ensimmäinen vaikutelmansa oli epäluulo ja levottomuus.
"Mikä teidän on?" sanoi hän kuningattarelle. "Aiotteko viivyttää tai estää sitä, minkä päätimme eilen yhdessä?"
"En suinkaan, sire."