"No, no", sanoi Aramis kylmäkiskoisesti, "turha on minulle kiitellä Bastiljin kammioiden kodikkuutta, ja matot te lisäsitte vilkkaudessanne väritykseksi. Voin kuvitella hämähäkkejä, rottia, sammakoita…"
"Sammakoita? No, pimeissä kopeissa saattaa olla!"
"Mutta kyllä kalusto ei ole kovinkaan häävi, ja matoista ei puhettakaan."
"Uskoisitteko omia silmiänne?" innostui Baisemeaux.
"En, totta tosiaan, en tässä kohden!"
"Ettekö edes vakuuttautuaksenne tuosta yhdennäköisyydestäkään, jonka kiellätte kuten matotkin?"
"Näen jo ajatuksissani valjun haamun, haudan partaalla riutuvan varjon."
"Ei, lempo soikoon, ei! Reipas nuori mies, elinvoimainen kuten te ja minä."
"Alakuloinen, juro?"
"Hilpeä kuin kiuru!"