"Te etsitte minua?"
"Niin, ja yllätin teidät."
"Mistä yllätitte, jos saan kysyä?"
"Hyräilemästä lemmenlauluja."
"Se on totta, en sitä kiellä", myönsi de Guiche nauraen. "Niin, hyvä kreivi, minä hyräilin lemmenlaulujani."
"Sehän teille sopiikin."
"Minulleko?"
"Teille erityisesti, — jokaisen kauniin ja älykkään naisen pelottomalle suojelijalle."
"Mitä hittoa nyt latelettekaan?"
"Tunnettuja totuuksia, sen kyllä tiedän. Mutta kuulkaahan, minä olen rakastunut."