"Monsieur", innostui Planchet, "kun ajattelen, että tämä jättiläissuunnitelma on kypsynyt täällä minun luonani, minun jauhosokerini, luumujeni ja kanelini keskellä, tuntuu puotini palatsilta!"
"Pidähän varasi, pidähän varasi, Planchet; jos tästä tulee hiventäkään kuuluviin, niin se merkitsee Bastiljia meille molemmille. Ole varuillasi, hyvä ystävä, sillä mehän ryhdymme salavehkeeseen: herra Monk on Mazarinin liittolainen!"
"Monsieur, kun miehellä on ollut kunnia palvella teitä, ei hän juuri arkaile, ja vaiti osaa kyllä olla se, jolla on onni päästä teidän osakkaaksenne."
"Hyvä on; se koskee enemmän sinua kuin minua, koska minun on oltava
Englannissa kahdeksan päivän kuluttua."
"Lähtekää, monsieur, lähtekää, mitä pikemmin, sen parempi."
"Rahat ovat siis käsillä?"
"Huomenna ne ovat; huomenna saatte ne omasta kädestäni. Tahdotteko kultaa vai hopeata?"
"Kulta on mukavampaa. Mutta miten järjestämme kumppanuuden? Sanohan."
"Ka, hyväinen aika, sehän käy mitä yksinkertaisimmin: te annatte minulle vain kuitin."
"Ei, ei", vastusti d'Artagnan vilkkaasti, "järjestys pitää olla kaikessa."