D'Artagnan käytti lomaansa käydäkseen tervehtimässä Grimaudia.
Monk pyysi, että Atos veisi hänet asumaansa kamariin. Huone oli vielä täynnä savua ja pirstaleita. Runsaasti viisikymmentä luotia oli ikkunasta tulleina uponnut seiniin. Pöydällä olivat kirjoitusneuvot säilyneet. Monk otti kynän ja kyhäsi paperille yhden ainoan rivin, kirjoitti alle nimensä, käänsi kokoon lappusen, sulki kirjeen kantasormuksensa sinetillä ja ojensi lähetyksen Atokselle sanoen:
"Monsieur, olkaa hyvä ja viekää tämä kirje kuningas Kaarle II:lle.
Lähtekää heti, jollei mikään pidätä teitä enää täällä."
"Mutta nassakat?" muistutti Atos.
"Kalastajat, jotka toivat minut tänne, auttakoot teitä kuljettamaan ne alukseen. Matkustakaa jo tunnin kuluessa, jos se käy päinsä."
"Kyllä, kenraali", vastasi Atos.
"Herra d'Artagnan!" huusi Monk ikkunasta.
D'Artagnan kiirehti huoneeseen.
"Syleilkää ystäväänne ja sanokaa hänelle hyvästi, monsieur, sillä hän palaa Hollantiin."
"Hollantiin!" huudahti d'Artagnan; "entä minä sitten?"