"Niin kylläkin", huudahti d'Artagnan. "Olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne kuninkaan tunteista, mutta en hänen maltistaan; hän on hyväsydäminen, mutta kevytmielinen sukkeluuksissaan."
"Kuningas ei ole kevytmielinen Monkia kohtaan; saatte luottaa siihen."
"Te olette siis huoletta, te, mylord?"
"Ainakin siltä taholta, kyllä, täydellisesti."
"Ahaa, minä ymmärrän, te olette huoletta kuninkaan osalle?"
"Kuten sanoin."
"Mutta te ette ole yhtä rauhallinen minun suhteeni?"
"Luulin vakuuttaneeni teille, että luotan teidän ystävällisyyteenne ja vaiteliaisuuteenne."
"Kaiketikin, kaiketikin; mutta kenties ajattelette erästä seikkaa…"
"Mitä niin?"