"Näetkö, kuinka sen selkä taipuu taakan alla?"
"Kyllä, kyllä!"
"Näetkö puotipalvelijasi juttelevan tuolla kyytimiehen kanssa?"
"Kyllä, kyllä, kyllä!"
"No, sinä kai tiedät miekkosen nimen, kun hän kerran on palveluksessasi. Huuda häntä."
"Abdon! Abdon!" kiljui Planchet ikkunasta.
"Tuo tänne hevonen", kuiskasi d'Artagnan.
"Tuo tänne hevonen!" luikkasi Planchet.
"Nyt kymmenen livreä kyytimiehelle", määräili d'Artagnan sellaiseen sävyyn kuin hänet olisi pantu johtamaan manöövereitä, "kaksi puotipoikaa kantamaan ylös kaksi ensimmäistä säkkiä, toiset kaksi tuomaan molemmat muut, — ja joutuin, mordioux, pane toimeksi!"
Planchet syöksyi alas portaita kuin paholaista pakoon. Jonkun silmänräpäyksen kuluttua tulla tömistelivät puotipalvelijat portaissa taakkojensa köyristäminä. D'Artagnan lähetti heidät sitten takaisin ullakkokamareihin, sulki huolellisesti oven ja sanoi kääntyen maustekauppiaaseen, joka nyt vuorostaan näytti olevan menettämässä järkensä.