"Minä tahdon, että te voitte esiintyä hoviarvonne mukaisesti; tahdon että saatte pidetyksi hyvää seuraa pöydässänne, — että muskettikapteeni on huomattava henkilö."
"Ja minä", sanoi d'Artagnan kiivaasti, "en pidä lahjarahoista, minä tahdon ansaita varani! Teidän majesteettinne antaa minulle joutiotoimen, jonka ken hyvänsä hoitaa neljästätuhannesta livrestä."
Ludvig XIV puhkesi nauramaan.
"Olette ovela gascognelainen, herra d'Artagnan; houkuttelette esiin sydämeni salaisuuden."
"Ahaa, teidän majesteetillanne on siis salaisuus?"
"Niin, monsieur."
"No hyvä, silloin otan vastaan tarjoamanne kaksikymmentä tuhatta livreä, sillä minä säilytän sen salaisuuden, ja vaiteliaisuus on näinä aikoina määrättömän kallisarvoista. Suvaitseeko teidän majesteettinne jatkaa nyt?"
"Teidän tulee vetää saappaat jalkaan, herra d'Artagnan ja nousta ratsaille."
"Hetikohta?"
"Kahden päivän kuluessa."