"En, en", vastasi d'Artagnan miettiväisenä; "asia saa kokonaan toisen leiman, kun tiedustellaan vihollisen piirissä; silloin ollaan vain sotureita… Ja jos Belle-Isleä linnoitetaan?" hän lisäsi heti.
"Silloin laaditte tarkan asemakaavan linnoituksesta."
"Mutta lasketaanko minua varustusalueelle?"
"Se ei kuulu minuun, se on teidän asianne. Ettekö kuullut, että myönsin erityisiin kuluihinne kaksikymmentätuhatta livreä vuodessa, mikäli tarvitsette?"
"Totta kyllä, sire; mutta jos siellä ei olekaan linnoittamispuuhia?"
"Silloin palaatte rauhallisesti, ratsuanne rasittamatta."
"Olen valmis, sire."
"Ensi työksenne menette huomenna nostamaan herra yli-intendentiltä ensimmäisen neljänneksen nyt myöntämästäni vuosirahasta. Tunnetteko herra Fouquetia?"
"Hyvin vähän, sire, mutta teidän majesteettinne ei pitäne kovin tarpeellisenakaan, että häneen tutustuisin paremmin."
"Kyllä sentään, monsieur; hän kieltäytyy maksamasta teille rahoja, ja juuri sitä kieltäytymistä tavoitan."