"Oli toki aikalailla", vastasi d'Artagnan. "Näkyi olevan liiemmältikin, koska tahtoessani nostaa vain neljännesmaksuna viisituhatta livreä…"
"Neljännesmaksuna viisituhatta livreä!" huudahti Colbert hämmästyen kuten äsken yli-intendenttikin näin runsaasta soturin palkasta; "vuosirahaksenne on siis määrätty kaksikymmentätuhatta?"
"Ihan oikein, herra Colbert; peste, te laskette kuin edesmennyt
Pytagoras! Kaksikymmentätuhatta livreä, niin."
"Kymmenkertaisesti raha-asiain intendentin palkka. Minä onnittelen teitä", sanoi Colbert sapekkaasti hymyillen.
"Oh, kuningas pahoittelikin vuosirahani vähäisyyttä", vastasi d'Artagnan, "ja lupasi korjata asian päästyänsä parempiin varoihin… Mutta puhun loppuun, kun minulla on kiire."
"Niin, vastoin kuninkaan oletusta yli-intendentti maksoi teille?"
"Niinkuin te vastoin kuninkaan oletusta kieltäysitte maksamasta."
"Enhän minä kieltäytynyt, monsieur, vaan pyysin odottamaan. Herra
Fouquet siis heti suoritti teille viisituhatta livreänne?"
"Sen olisitte te parhaassa tapauksessa tehnyt… mutta hän menetteli paremminkin, hyvä herra Colbert."
"Mitenkä niin?"