Kuten huomaa, tämä keskustelu ei ollut aivan vapaa väkinäisyydestä muskettisoturin puolelta, jotavastoin Aramis esiintyi mitä luontevimmin.
"Ahaa, nyt ymmärrän!" virkkoi Aramis kotvasen mietittyään, "Portos on lähtenyt toimittamaan meille yllätystä."
"Mitä yllätystä?"
"Vannesista mereen johtavan kanavan varressa on runsaasti sorsia ja kurppia. Se on Portoksen mieluisinta metsästystä; hän tuo sieltä tusinan aamiaiseksemme."
"Niinkö luulet?" virkkoi d'Artagnan.
"Olen varma siitä. Minne hän olisi voinut muuallekaan mennä? Lyön vetoa, että hän on ottanut pyssyn mukaansa."
"Mahdollista kyllä", myönsi d'Artagnan.
"Nouse sinäkin satulaan, hyvä ystävä, ja ratsasta hänen jälkeensä."
"Olet oikeassa", vastasi d'Artagnan; "senpä teenkin."
"Tahdotko saada jonkun mukaasi?"