"Teet siinä tyhmästi."
"Kuinka niin?"
"Syystä että… Näetkö tämän valtuuspaperin?"
"Kyllähän minä sen näen!"
"No, minä olisin toimittanut sinulle samanlaisen."
"Keltä?"
"Malicornelta vain."
"Aure, puhutko totta? Olisiko se mahdollista?"
"Kas, onhan Malicorne saapuvilla, ja mitä hän on tehnyt minun hyväkseni, siihen hänen pitää kyetä sinunkin puolestasi."
Malicorne oli kahdesti kuullut nimeänsä mainittavan ja oli hyvillään, kun sai siitä aiheen lopettaa keskustelunsa rouva de Saint-Remyn kanssa, kääntyäkseen neitosiin päin.