"Kuningas on kaikkialla kotonaan, sire, ja varsinkin asumuksissa, joiden rakentaminen on maksettu hänen varoillaan."
"Minusta tuntuu", huomautti Filip hiljaa piispalle, "että arkkitehdin, joka on tämän kupulaen rakentanut, on täytynyt sen tarkoitusta aavistaen laittaa se niin, että sen voi syöstä herra Colbertin kaltaisten mustien heittiöiden niskaan."
"Minäkin ajattelin sitä", vastasi Aramis; "mutta herra Colbert on niin lähellä kuningasta tällä hetkellä!"
"Se on totta, siitä seuraisi uusi vallanperimys."
"Ja nuorempi veljenne korjaisi kaikki hedelmät, monseigneur. No, olkaamme hiljaa ja kuunnelkaamme edelleen."
"Meidän ei tarvitse kauan kuunnella", sanoi nuori prinssi.
"Miten niin, monseigneur?"
"Siksi, että minä en kuninkaana vastaisi enää mitään."
"No, mitä tekisitte?"
"Odottaisin huomisaamuun miettiäkseni."