Raoul,
Bragelonnen varakreivi.'
"Kirje on hyvä", sanoi kapteeni. "Moittisin siinä vain yhtä seikkaa."
"Sanokaa mitä", huudahti Raoul.
"Sitä, että se kertoo kaikesta paitsi siitä, mikä kuolettavana myrkkynä uhkuu silmistäsi, sydämestäsi, — mielettömästä rakkaudestasi, joka sinua yhä polttaa."
Raoul kalpeni ääneti.
"Miksi et kirjoita ainoastaan näin:
"Mademoiselle: Sensijaan että teitä kiroisin, minä rakastan teitä ja kuolen."
"Se on totta", myönsi Raoul synkän iloisesti. Ja repien kirjeen, jonka hän oli ottanut takaisin, hän piirsi muistikirjansa lehdelle seuraavat sanat:
"Saadakseni onnen sanoa teille vielä, että teitä rakastan, lähetän — raukkamaisesti kyllä — teille nämä rivit ja rangaistakseni itseäni siitä minä kuolen."
Ja hän piirsi nimensä.