"No, jos kuningas on viitsinyt raivostua, ottaa hän vaivakseen jälleen tyyntyäkin, siinä kaikki. Minä en siitä kuole."
"Ette; mutta…"
"Mutta minut lähetetään pitämään seuraa Fouquet-paralle? Mordioux, hän on viehättävä mies! Me elämme hauskasti hyvässä sovussa, sen teille vannon."
"Nyt olemme perillä", sanoi herttua. "Malttakaa nyt mielenne kuninkaan edessä, taivaan tähden, kapteeni!"
"Kas, kuinka kelpo mies olette minua kohtaan, herttua!" ihmetteli d'Artagnan katsellen herra de Gesvresiä. "Minulle oli sanottu, että te pyritte yhdistämään kaartilaisenne minun muskettisotureihini. Luullakseni tämä on mainio tilaisuus!"
"Minä en sitä käytä hyväkseni, Jumala minua siitä varjelkoon, kapteeni!"
"Ja miksette?"
"Ensiksikin monesta syystä; ja sitten vielä sentähden, että jos teidät vangittuani ottaisin paikkanne muskettisoturien päällikkönä…"
"Ah, te myönnätte vangitsevanne minut?"
"En, en toki!"