"Ja miten sinne voi päästä?"
"Kah, sitä en."
"Mutta tunnethan toki jonkun, jolla on pääsy?"
"Teidän majesteettinne on totisesti jokaisen hyvän aatoksen alkulähde."
"Keksit keinon?"
"Niin, tunnen nuoren miehen, joka on likeisissä väleissä erääseen tyttöön."
"Hovineitoon?"
"Niin, sire, hovineitoon."
"Tonnay-Charenteenko?" kysyi Ludvig hymyillen.
"Ei, valitettavasti; tytön nimi on Montalais."