"Sentähden koetinkin ottaa huomioon teidän hienotunteisuutenne, sire."
"Niin, nyt käsitän kaikki. Te sanotte kysymyksen siis koskeneen jotakuta kälyni hovineitoa, — että asianomainen henkilö, de Guichen vastustaja, sanalla sanoen mies, jota ette tahdo mainita…"
"Mutta jonka herra de Saint-Aignan teille mainitsee, sire."
"Niin; te sanotte siis, että se mies on loukannut jotakuta Madamen huonekunnasta."
"Niin, neiti de la Vallièrea, sire."
"Ah!" huudahti kuningas kuin olisi sitä odottanut ja kuin tämä isku kumminkin olisi lävistänyt hänen sydämensä. "Ah, neiti de la Vallièreako herjattiin?"
"En tahdo suinkaan väittää, että häntä oikeastaan herjattiin, sire."
"Mutta toki…"
"Minä sanon, että hänestä puhuttiin sopimattomin sanoin."
"Sopimattomin sanoin neiti de la Vallièresta! Ja te kieltäydytte minulle ilmoittamasta, kuka se hävytön oli…?"