"Tiellä tiedustelimme henkilöiltä, jotka olivat nähneet vaunut. Ja toiset olivat huomanneet niiden ajavan sisään Bastiljiin."
"Hohhoh!" murahti Portos, astuen pari askelta.
"Mitä aiotte tehdä?" kysyi Raoul.
"Minäkö? En mitään. Enpä vain salli, että Atos jää Bastiljiin."
Raoul lähestyi kelpo paroonia.
"Tiedättekö, että vangitseminen on tapahtunut kuninkaan käskystä?"
Atos katseli nuorta miestä kuin sanoakseen hänelle: "Mitä se minuun kuuluu?" Tämä mykkä kieli oli Raoulista niin kaunopuheista, että hän ei enempää kysellyt. Hän nousi hevosensa selkään. Grimaudin auttamana oli Portos jo tehnyt samoin.
"Valmistakaamme suunnitelmamme", virkkoi Raoul.
"Niin", vastasi Portos, "juuri niin, laatikaamme suunnitelma."
Raoul päästi raskaan huokauksen ja pysähtyi äkkiä.