"Mitä sanotte itsellenne?"
"Sanon, että jos tahtoisin ajatella enemmän, tulisin pian hulluksi tai arvaisin monta asiaa."
"Ja silloin?" kysyi Aramis kärsimättömästi.
"Silloin minä pidätyn."
"Pidätytte?"
"Niin, pääni käy raskaaksi, ajatukseni synkistyvät, ja tunnen sortuvani ikävään; toivottelen…"
"Mitä?"
"En oikein tiedä, sillä minä en tahdo päästää itseäni haluamaan sellaista, mitä minulle ei ole, kun yleensä olen niin tyytyväinen siihen, mitä minulla on."
"Pelkäättekö kuolemaa?" kysyi Aramis hiukan levottomana.
"Kyllä", hymähti nuori mies.