"Kansalainen Lorin", jatkoi syyttäjä, "velvollisuuksiisi kuuluu valaista oikeutta tiedoillasi".
"Valaiskoon oikeus itseänsä niillä tiedoilla, joita juuri annoin. Mitä tähän vaimoparkaan tulee, toistan, ettei hän ole tehnyt muuta kuin totellut väkivallan edessä… No, katsokaa häntä hiukankin, onko hän vehkeilijän näköinenkään? Hänet on pakotettu tekemään, mitä teki, siinä kaikki."
"Luuletko niin?"
"Olen siitä varma."
"Lain nimessä", sanoi Fouquier, "vaadin, että todistaja Lorin asetetaan oikeuden eteen syytettynä ja tämän naisen rikostoverina".
Maurice voihkaisi.
Geneviève peitti kasvonsa molempiin käsiinsä.
Simon huudahti ilmi riemuissaan:
"Kansalainen syyttäjä, sinä olet pelastanut isänmaan." Lorin taas, vastaamatta mitään, nousi kaiteen yli ja istuutui Genevièven viereen; hän tarttui hänen käteensä ja suudellen sitä kunnioittavasti sanoi:
"Hyvää päivää, kansatar", niin rauhallisesti, että se vaikutti koko kuulijakuntaan. "Miten jaksatte?"