"Saattakaa siis kansatar minun huoneeseeni", sanoi Richard.
"Sillä välin te laitatte valmiiksi meidän kuittimme, eikö niin?"
"Löydätte sen tullessanne takaisin."
Richardin vaimo otti kynttilän, joka paloi pöydällä, ja lähti ensimmäisenä.
Marie Antoinette seurasi häntä sanomatta sanaakaan, rauhallisena ja kalpeana kuin aina; kaksi ovenvartijaa, joille Richardin vaimo antoi merkin, astui jäljessä. Kuningattarelle osoitettiin vuode, johon Richardin vaimo kiirehti laittamaan puhtaat lakanat. Ovenvartijat asettuivat oville; sitten ovi suljettiin kaksinkertaiseen lukkoon, ja Marie Antoinette jäi yksin.
Miten hän tämän yön vietti, sitä ei kukaan tiedä, koska hän oli kahdenkesken Jumalan kanssa.
Vasta seuraavana aamuna kuningatar saatettiin neuvoston huoneeseen, joka oli pitkän nelikulmion muotoinen ja jonka ovesta tullaan Conciergerien käytävään. Se oli pitkin pituuttaan jaettu kahtia väliseinällä, joka ei ulottunut kattoon asti.
Toinen osasto oli vartiomiesten huone.
Toinen oli kuningatarta varten.
Kumpaakin kammiota valaisi yksi, paksulla rautaristikolla varustettu ikkuna.