"Puhukaa", sanoi hän, "olkaa suora".
"Kautta kunniani, muuta en tahdokaan", vastasi herttua.
"Te aioitte kysyä neuvoa eräässä omassa asiassanne?"
"Se on totta."
"Haa, salahankittelija!" huudahti kreivitär. "Siitä asiasta ei hän puhunut minulle mitään."
"Minä en voinut sanoa sitä muille kuin kreiville, ja hänellekin ainoastaan hänen korvansa perimäiseen sopukkaan", vastasi marski.
"Miksikä ette, herttua?"
"Siksi, että te, kreivitär, olisitte punastunut sen kuullessanne korviin saakka."
"Oh, sanokaa se vain, marski, minä olen niin utelias; olen maalannut poskeni, eikä punastusta näy."
"No, hyvä", vastasi Richelieu; "kas tällaista minä ajattelin. Varokaa nyt itseänne, kreivitär, nyt minä pistän hatun kuhilaaseen!"