— En suinkaan, Herra varjelkoon; vaan olisikko oikein laskea minut menemään kohti mahdollista kuolemaa, suomatta minulle toki vähän enempää kuin toivon?
Mylady vastasi silmäyksellä, joka ilmoitti:
— Eikö muuta?
Sitten liitti hän silmäykseensä myöskin sanoja ja lausui hellästi:
— Aivan oikein.
— Oh, te olette enkeli, sanoi nuori mies.
— Siis kaikki on sovittu? kysyi mylady.
— Kyllä, mutta...
— Vaiti; kuulen veljeni tulevan; hänen on tarpeetonta nähdä teitä täällä.
Hän soitti. Ketty tuli sisään.